Keskiviikkona oli siis ensimmäinen päivä, kun menin tallille tämän pienen loman jälkeen. Harjasin Volnan ja menin kentälle ratsastamaan ns. palauttavaa ratsastusta, huomioiden kuitenkin kokoajan sen, että mamman piti työskennellä eikä vain löntystellä. Mentiin n. 40 minuuttia käyntiä ja ravia, väistöjä ja taivutteluja. Mamma oli todella yhteistyöhaluinen, eikä olisi oikeastaan voinut mennä paremmin!
Torstaina Volna sai ansaitun vapaapäivän. Itse kävin tallilla kuitenkin Blendan ja Idan seurana maastossa talutellen Prinssiä. Toi retki teki kyllä meille kaikille varsin hyvää, ja oltiinkin kaikki aika naatteja sen melkein tunnin taapertamisen jälkeen.
Perjantaina Ida piti mulle pikakurssin aiheesta -näin käytät sivuohjia juoksutuksessa- ( mun kun ei oo koskaan niitä tarvinnu pahemmin käyttää..) Ja voin sanoa, että nyt ne muutamat kerrat parissa kuukaudessa kun Volnaa juoksutetaan, se juoksutetaan sivuohjilla. Jälleen kerran mamma toimi hyvin, mitä nyt hieman käskyissä oli erimielisyyksiä, mutta sai ainakin energian purettua ja työskenneltyä kunnolla.
Lauantaina sain olla pitkästä aikaa ihan yksin tallilla, harjasin Volnan pitkän kaavan mukaan käytävällä ja saavutin samassa yhden tavoitteistani. Nyt Volnasta ei tule pölyhiukkastakaan kun sitä taputtaa! Eihän siihen mennytkään kuin se 3 kk?
Sain Idalta köyden lainaan ja mentiin mamman kanssa tekemään maastakäsinharjoitteita kentälle. Ja fiilikset sen tunnin juoksentelemisen jälkeen oli loistavat! Niin minä kuin hevonenkin oltiin aivan hiessä, mutta ainakin yhteinen sävel on alkanut löytyä, enkä muista millon mulla ois ollu viimeks noin hauskaa! Hämmentävintä on se,etten kokenut asiaa mitenkään pelottavaksi juosta laukkaavan hevosen edellä ja tehden yhtäkkiä pysähtymisen, luottaen, että kyllä se mammakin pysähtyy, eikä laukkaa yli. Ja kyllähän se pysähty ja jäi vielä joka kerta odottamaan että mitäs seuraavaksi. Se ihminen siis ketä on sanonut, että timantit ovat naisen parhaita ystäviä, ei ole koskaan omistanut hevosta. Joskin tallin omistaja totesi, että paras yhtälö on, kun ottaa molemmat. Timantteja siis odotellessa..
Muutenkin Volna on ollut aivan mahtava nyt tämän viikon, halunnut työskennellä, ollut kokoajan kiinnostunut ja pirteä, omaamatta turhaa pöhköenergiaa. Mamma on myöskin saanut viikon tarhailla yksin, kun Blenda ei yksinkertaisesti pysynyt aidoissa, ja sille rakennetaan nyt omaa tarhaa. Mamma saa siis nauttia rauhassa ruuistaan, ulkoilmasta ja oleilusta, naapuritarhassa seisoskelevan Prinssin kanssa.
Huomasin myöskin eilen, että Volnan ''Hyvinvointilaikut'' eli siis markanpilkut on vahvistuneet aivan hirveästi. Eipä se haittaa kyllä yhtään. Se on ihana oli sillä pilkkuja tai ei :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti