1. Mikä sai sinut aloittamaan bloggaamisen?
En oikeastaan tiedä. Ensimmäinen blogi mulla oli jo joskus 2010, mikä oli nimeltään Punainen Ryhävalas ja sillä oli hieman yli sata lukijaa. Päivittelin sinne lifestyle-tyylisesti yleisesti mun vaatteista, meikeistä ja elämästä. Sit kiinnostus bloggaamiseen alkoi hiipua ja päätin poistaa blogin kokonaan. 2012 innostus alko uudestaan, muttei tosin kestänyt kovin kauaa. Tämä blogi mulla on nyt ollu siitä asti ja niinkun varmaankin voitte huomata, ei postauksia kovin usein tule. ( joskin nyt se johtuu netin ja koneen puutteesta.)
Päätin kuitenkin kun Volnan ostin, että haluan jakaa sen entisille omistajille ja tutuille tietoa siitä, miten mammalla menee nyt. Ja tässä sitä nyt ollaan.
2. Lempiponi? Tarkempaa esittelyä kiitos :)
Lempiponi vai käykö tähän lempihevonen? Kumpaakaan mulla ei sinäänsä ole. Tottakai hevosen kohdalla luontevin vastaus olis Volna, sillä onhan meillä jo yli kuuden vuoden yhteistyö takana ja niin, se nyt on mun oma. Mutta toisaalta, aina kun oon hevosen omistanut, on se hevonen ollu mulle silloin se ns. lempiheppa. Eli joudun nyt toteamaan, että lempihevoseni on sellainen, joka on hallittavissa, osaa perusasiat, kunnioittaa ja luottaa ihmisiin. Hevonen joka ei säiky kaikkea ja minkä selässä mulla on turvallinen olo.
Lempiponia mulla ei oo oikeestaan koskaan ollut, sillä en oo ollu ponikokonen enää vuosiin. Idan shetlanninponin prinssin kanssa oon tietysti eniten tekemisissä, joten kai se on maastakäsin mun lempiponi. Kuitenkin tähän pätee sama asia kuin hevosissa, että kunhan se osaa perusasiat, luottaa ihmisiin eikä säiky turhia. Ja tietenkin, lempiponin on oltava söpö!
3. Ihannemies?
hmm. Tämä vois ollu melkein oma postaus, koska lista on loputon.
Mutta siis luonteeltaan kunnioittava, kohtelias ja omaa edes jonkinasteiset käytöstavat. Romanttisuutta kohtuudella, ei missään nimessä sellanen hempeä Robert Pattinson, joka järjestää tanssimista ruusunlehdillä ja piknikkejä vuorilla, yök!
Ulkonäköä en osaa sanoa, sillä se riippuu niin siitä miehestä. Kaupungilla voin bongata siististi pukeutuneen, hyväkroppaisen ja sinisilmäisen miehen, josta totean, että; wow, tuossa meni just mun unelmien mies. Mutta sen jälkeen voi vastaan tulla collareissa löntystävä, hieman pyöreä ja pitkätukkainen poika, josta totean täysin saman asian. Joten ulkonäköä en osaa unelmamiehestä sanoa, sen huomaa sitten kylläkun se muhun kolahtaa.
Tällähetkellä näyttää miellyttävän rastat, pitkät hiukset ( oikeasti _pitkät_), toisaalta samoin myöskin parta, oranssit hiukset, v-linja sekä leveä hymy. Huomenna mieleni voi olla taas ihan toinen.
4.Ärsyttävin asia muissa ihmisissä?
Ehkä itsesääli. Se, että kun kaikki on oikeasti ihan ok, pitää väkisin kaivaa jokin asia esiin, millä saisi ensinnäkin itselleen paskan päivän ja toiseksi huomiota. Samaan kategoriaan menee myöskin se, ettei pysty tekemään mitään itse, vaan vetoaa jatkuvasti siihen, miksi toisen ihmisen pitäisi tulla hänen kanssaan pankkiautomaatille nostamaan rahaa tai tallilla mennä mukaan katsomaan kun toinen vaihtaa lenkkareista kumpisaappaisiin. Luulisi varsinkin jo tässä iässä, ettei enää tarvisi esittää ystävilleen ja kavereilleen niin säälittävää, mitä on joskus esittänyt vanhemmilleen vain siksi, että saisi tahtonsa läpi.
5. Paras vuodenaika?
Oon vihannu tätä kysymystä ihan ala-aste ajoista lähtien. Kaikissa vuodenajoissa on hyvää ja huonoa, joten kaikki vuodenajat ovat omalla tavallaan parhaita. Kesällä on lämmin, mutta valtavasti hyönteisiä, talvella voi lasketella, mutta välillä räntää tulee taivaalta vaakatasossa. Syksyllä ja keväällä saa taas nähdä luonnon muuttuvan, mutta ainakin etelässä sataa ja tulee älyttömästi. En siis osaa valita parasta vuodenaikaa.
6. Lempivaatteet?
Riippuu päivästä. Kotona viihdyn parhaiten collareissa tai onepiecessä, koulussa ja kavereiden kanssa mut näkee yleensä näin talvella farkuissa ja villapaidassa. Sanoisin siis melkein että mun lempivaate on sellainen, mikä istuu hyvin, tuntuu mukavalta, ei hankaa tai hierrä ja miellyttää omaa silmää.
7. Mikä susta tulee isona?
Mustahan ei tuu siis isoa, ainakaan tän isompaa toivottavasti. Mutta vanhempana haluaisin olla ammatissa missä viihdyn ja minkä työympäristö on sellainen, että jokainen työpäivä on erilainen. Haaveammattia mulla ei enää oikeastaan ole, ainoa kriteeri ammatteihin on se, etten suostu tekemään toimistotyötä.
8. Parhaat asiat elämässä?
Ehdottomasti elämän pienet ilot. Miten hyvälle tuulelle voikaan tulla siitä, että koulussa on hyvää ruokaa juuri silloin kun olet nääntymässä nälkään? tai siitä, että jokin tuntematon hymyilee sulle kun kävelee kadulla vastaan? Tietenkin parhaisiin asioihin kuuluu myöskin ystävät ja perhe, oma koti ja oma hevonen, mutta ne nyt on ( ainakin mulle) aika itsestäänselvyys. Myöskin ruoka pääsee yllättävän korkealle tässä listassa, sillä hei, ruoka on hyvää ja syöminen kivaa! :)
9.Paras heppamuisto?
Tähänkään en osaa vastata. Tietenkin eri hevosten kanssa koetut onnistumiset, se kun huomaa, että hevonen luottaa ja ymmärtää mitä sä siltä pyydät. Mieleen tulee tottakai ensimmäinen estetunti, kun hyppäsin ensimmäisen esteeni, mutten koe, että se olisi ollut ylitse kaikkien muiden estetuntien. Parhaita muistoja on siis monia, monen eri ihmisen ja hevosen kanssa.
10. Huonoin heppamuisto?
Vuonna 2009 leirillä, kun tipuin perniössä Ladyltä suoraan esteen päälle, jolloin kannatin osui lonkkaani. Leiri vedettiin loppuun, ja kun pääsin kotiin menin käymään lääkärissä. Lonkassa oleva pussi, joka on lonkkakuopan ja lonkkaluun välissä oli puhjennut, joka aiheutti vääränlaisen askelluksen ja siitä johtuen polvi ja nilkkakivut. Vaivaa korjaillaan edelleen pohjallisilla ja lihaskunnolla, mutta enköhän mä pikkuhiljaa ole voiton puolella!
11. Miksi Iipsu on maailman paras kääpiöotus? :)))
Teen tästä ihan oman postauksen, näette sen sitten sieltä! ;)
.JPG)
